Ollaan aloitettu puhumaan toisesta lapsesta. Milloin aloitettaisiin yrittäminen ja kumpi toisen lapsen tulisi tällä kerralla synnyttämään. Alkuperäinen ajatus oli, että mulle tehtäisiin hoidot ja mä synnyttäisin toisen lapsen, mutta nyt on tullut pieni ja vaikuttava mutta matkaan.. Mulla on kuulo ollut huonompaa jo pidemmän aikaa, joten tutkimuksissa olen ravannut syksystä alkaen ja edelleen odotan tuloksia verikokeista lääkäriltä. Mulla on siis tähän mennessä diagnosoitu sensorineuraalinen kuulonalenema kummassakin korvassa. Se on vika, joka on saattanut mulla olla koko ajan, mutta vasta nyt aikuisemmalla iällä on alkanut oireilemaan. Olen yrittänyt tässä selvitellä, voiko tämä vika olla periytyvä, koska siinä tapauksessa mä en halua enkä voi raskautua. En halua ottaa riskiä, että lapsellakin mahdollisesti olisi jonkunlainen kuulovika. Mulla oli tarkoitus myös lahjoittaa munasoluja, mutta en nyt varmaan siihenkään uskalla ryhtyä tän vian vuoksi. Kuulolääkäri ei täysin poissulkenut periytyvyys asiaa, sanoi sen voivan periytyä tai sitten ei. Kävin verikokeissa, josta suurin riski periytyvyydestä selviää, mutta sekään ei mun käsityksen mukaan ole täysin varmaa. Parasta siis vaan jättää haaveet munasolujen lahjoittamisesta tai raskautumisesta.
Nyt siis päätettiin, että Sinille tehdään hoidot ja hän synnyttää meidän toisenkin lapsen Sini soitti tossa joulukuussa klinikalle ja kuulema tän kuun puolessa välissä meille tilataan olkia ja sitten niiden saavuttua suunnitellaan inseminaatio. Suositus kuulema on odottaa vuosi synnytyksestä, ennen uutta raskautta, mutta koska kierto osuu tän kuun loppupuolelle, niin sittenhän synnytyksestä tosiaan on kulunut lähes vuosi. Toivotaan kovasti, että saataisiin jo tästä seuraavasta kierrosta inseminaatio.
Nyt ollaankin tikuteltu oviksia ahkerasti :) Tilattiin myös uusia ovistestejä sekä raskaustestejä odottelemaan uutta kiertoa.
Myös tarvittavat vitamiinit sekä Gelee Royal on otettu uudelleen käyttöön. On niin hullua, että taas alkaa alusta kaikki, mitä pari vuotta sitten käytiin läpi. Odotetaan kyllä innolla tulevaa ja toivotaan todella, että kaikki sujuisi suunnitelmien mukaan.
- Annina
Meillä meni kans melki pari vuotta ennen kuin tärppäsi (tai okei 2vuotta tulee nyt helmi-maaliskuussa kun klinikalle astuttiin ekan kerran) ja sintin la on 6viikon päässä :D mutta olen kyllä sitä mieltä, että ajoissa on hyvä lähteä uuteen yritykseen, kun ei tosiaan tiedä kauan siinä menee. Katsotaan ollaanko mekin vuoden päästä samassa tilanteessa kuin te nyt :D onnea matkaan!
VastaaPoistaTotta ja muutenkin toivotaan pientä ikäeroa lapsille, joten siksikin on hyvä aloittaa ajoissa :) Kiitos!
PoistaTsemppiä teille viimeisille viikoille! :)
PoistaOho, teillä onkin sit taas pian jännät paikat! Voin hyvin kuvitella, että tuntuu oudolta, kun koko rumba alkaa alusta.
VastaaPoistaTodella ikävä tuo kuulojuttu, jos sen takia ei pysty raskautumaan. Tsemppiä teille kuitenkin kovasti yritykseen! Toivotaan, että Alek saa sisaruksen pian eikä klinikalla joutuisi montaa kertaa asioimaan. :)
Me vaihdettiin synnyttäjää (sillä eihän mulla ole vieläkään normaalikiertoja) ja lähdettii prosessiin kun esikoinen oli 9kk. Sillä samalla tiellä ollaan edelleen 9kk myöhemmin. Aiemmin natsasi parin kuukauden jälkeen ekasta inssistä, nyt niitä alkaa olla takana melko monta.. Et jälkikäteen miettii, et oli se vain hyvä että aloitettiin ajoissa. Jos joskus saadaan tulostakin, ni viel parempi. Että jännitellään sitte yhdessä :)
VastaaPoista