sunnuntai 4. helmikuuta 2018

Takapakkia

Perjantaina iltapäivällä koettiin jotain sellaista, mitä ei kukaan vanhempi halua kokea tai edes ajatella. Sini laittoi mulle töihin viestiä, että nyt täällä tapahtuu jotain kamalaa, Alek ei saa henkeä!
Sillä hetkellä soitin Sinille, että mitä siellä tapahtuu ja mitä mä just luin. Sydän meinasi hypätä kurkkuun, kun Sini itkien kertoi tapahtuneesta. Sillä samalla hetkellä otin taksin ja riensin sairaalalle.
Alekin keskuslaskimokatetriin oltiin juuri laittamassa ainetta, mikä estää veren hyytymisen ja katetrin tukkeutumisen.. Yhtäkkiä Sini huomasi, kuinka Alek alkoi kakomaan ja poika muuttui sinertäväksi. Alek ei hengittänyt. Hoitaja hälytti lisäapua, jolloin huone täyttyi hoitajista ja lääkäreistä. Tilanne oli jo parempi, kun mä saavuin, Alek oli tajuissaan ja hengitti itse.
Epäiltiin anafylaktista reaktiota (shokkia), todennäköisesti johtui tosta aineesta, mikä katetriin laitettiin.
Hetken päästä Alek lähdettiin siirtämään teho-osastolle, me tietysti lähdettiin mukana. Meidät ohjattiin vanhempien huoneeseen, kunnes Alek on valmis toisessa huoneessa. Me odotettiin ja odotettiin, aika ei tuntunut menevän eteenpäin ollenkaan. Sitten hoitaja tuli kertomaan Alekin tilanteesta ja mainitsi taas ton shokin. Kertoi myös Alekin voinnista, mikä oli sillä hetkellä ihan hyvä. Jäätiin vielä odottamaan, ennen kuin päästiin Alekin luokse.
Kun vihdoin meidät haettiin pojan luokse, nähtiin Alek nukkumassa happimaski päällä ja hän oli erilaisten piuhojen ympäröimänä. Anestesialääkäri tuli sitten meille kertomaan lisää ja piti todennäköisenä syynä tapahtuneelle sitä anafylaktista reaktiota. Ihmetteli sitä kyllä paljon, eikä kuulemma koskaan ole kuullut, että kukaan olisi saanut mitään oireita tosta aineesta mitä katetriin laitettiin..
Sitä ainetta siis ei nyt vastaisuudessa käytetä, mutta on olemassa toinen vastaava aine, jossa on suurempi verenvuotoriski ja siksi sitä harvemmin käytetään näin nuorilla (ainaki näin ymmärsin). Lääkäri siinä mainitsi, että jos vaihtoehtoina on tää anafylaktinen reaktio tai mahdollisesti suurempi verenvuotoriski, on jälkimmäinen pienempi paha.. Mutta huomenna vielä Sini juttelee Alekin oman lääkärin kanssa tästä ja katsotaan mitä nyt tehdään, koska toi mahdollinen verenvuotoriskikään ei houkuta.
Illan aikana happimaski saatiin pois ja pikkuhiljaa myös adrenaliinia vähennettiin, niin että aamuyöllä se lopetettiin kokonaan.

Eilen Alek pääsi teholta pois ja illalla juhlittiin pienesti pojan 1v synttäreitä. Alek sai muutaman lahjan ja ilmapallon. Ihana, kun myös täältä sairaalasta oli Alekia muistettu lahjalla, mikä sisälsi marttojen kutoman peiton sekä pienen pehmolelun.
Toivottavasti ens viikonloppuna saatais juhlia synttäreitä vähän isommin kotona!

-Annina

10 kommenttia:

  1. Eikä, ihan kamalaa! Teillä on kyllä rankka vuodenaloitus! Onnea Alekille ja toivottavasti pääsisitte pojan kanssa pian kotiin! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, olishan tän vuoden todella voinut toisinkin aloittaa.. Mutta minkäs teet :/ nyt odotellaan tähystyksessä otettujen koepalojen tuloksia, jospa niistä jotain selviäisi.

      Poista
    2. Niin ja tosiaan, Alek kiittää onnitteluista! <3

      Poista
  2. Kylläpä teitä nyt koetellaan :( Onneksi kuitenkin saitte edes juhlittua pienesti paremmalla ja keveämmällä mielellä... ja minä kanssa toivon, että kohta pääsisitte kotia kohti toipumaan. Onnea Alekille ja myös äideille ensimmäisestä vuodesta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä todella koetellaan.. Alek raukka joutunut kokemaan kovia :( Oli kyllä kiva synttäripäivä kaikesta huolimatta, poika jaksoi hymyillä ja touhuta lahjojensa kanssa :)
      Kiitos onnitteluista, myös Alekin puolesta!

      Poista
  3. Hui kauhia! En saanut itkemättä luettua tekstiänne. Kuulostaa aivan kamalalta tuo tilanne. On kyllä pieni ja äidit joutuneet kokemaan nyt ihan liian kovia. Onneksi pikkuinen jaksoi vähän juhlia ensimmäistä syntymäpäiväänsä.

    Toivottavasti koepaloista selviäisi pian jotain ja poika saataisiin toipumaan ja kotiin. <3 Voimia teille kaikille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itku oli meilläkin erittäin herkässä koko loppuillan perjantaina, sen verran kamala tilanne oli ja pelko ja huoli suunnaton. Enemmän kuin kiitollisia ollaan tosta meidän vahvasta ja reippaasta pojasta sekä siitä, että kaikki päättyi hyvin!! <3 Kiitos!

      Poista
  4. Onpa teillä ollut hurjaa. Mutta millainen pieni supermies siellä onkaan, oikein sankareiden sankari <3 Paljon onnea 1-vuotiaalle ja toivottavasti suunta on tästä vain ylöspäin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hän on niin reipas kyllä! <3 Alek kiittää :)

      Poista
  5. Kuulostaa kyllä hurjalta! Onneksi tilanne kääntyi kuitenkin hyvin, toivottavasti myös äideillä alkaa mieli olla kunnossa sen jäljiltä. Tsemppiä koko porukalle! Ja kaikesta huolimatta onnea teidän pienelle 1-vuotiaalle miehelle. <3

    VastaaPoista