sunnuntai 30. huhtikuuta 2017

Lapsimessut

Viime viikonloppuna sitten oli ne odotetut lapsimessut. Mentiin heti perjantaina, Annina kun on isyyslomalla (vielä ensi viikon ja seuraavan viikon ma-ti). Oltiin hieman pettyineitä Gugguun ja Vimman ständeihin. Gugguulle oli jonotus, mutta ei siitä mitään hyötyä ollut, kun kaikki päästettiin silti 'sisälle'! Ei siellä mahtunut liikkumaan ollenkaan, joten katselu jäi siihen, päätettiin lähteä pois ennen kun tullaan hulluiksi :D Vimmalla taas oli pelkkää mustaa ja vain paria eri kuosia mukana.. Sunnuntaina sit ilmeisesti ollut vaikka mitä, höh.

Käytiin messuilla testaamassa Tulan uutta Free-To-Grow mallia ja ai että se oli niiin kiva! Helppo laittaa, eikä mitään vauvatukia tarvitse ja se menee n. kolme vuotiaaksi asti! Niinpä se lähti sitten mukaan. Me kun ollaan taisteltu näiden kantovälineiden kanssa ja yritetty löytää sitä omaa, no nyt löytyi! Alek viihtyy niin hyvin siinä ja vetää helposti useamman tunnin päikkäreitä :)
Mukaan messuilta lähti myös Blaan jumppis, kiddowin body ja henkselipökät, papun body ja polvipaikat (meillä on noi samat polvipaikat myös pienemmässä koossa :D), mellin body, babiatorsit, milestone kortit ja purulelu.


Kyllähän tuolla messuilla vierähti useampi tunti, mutta siltikään ei keretty kaikkea käydä läpi! Harmittaa, kun jäi muutaman sellaisen vaatemerkin ständi näkemättä, jotka olisin halunnut nähdä. Alek ei oikein osannut tuolla hälinässä rauhoittua syömään tai nukkumaan, joten nähtiin parhaaksi lähteä kotiin, että poitsu saa rauhassa ruokailla ja nukkua. Olihan siinä omatkin jalat jo ihan poikki siitä kävelystä.


- Sini

sunnuntai 16. huhtikuuta 2017

Samisteluvaatteissa


Me ollaan hurahdettu täysin kotimaisiin vaatemerkkeihin! Näihin kuuluu mm. Papu, Vimma, Gugguu, Nosh, Metsola ja Blaa. Ostettiin Alekille Papulta keltaiset polvipaikka legginsit ja nyt ne kuuluukin meidän ihan yhtiin lemppareihin! :) Alekille on samanlaisia, vaan erivärisiä leggareita kaikenkaikkiaan kolmet (vielä!), mutta vaan noi keltaiset on tällä hetkellä sopivat. Nyt ollaan sitten tilattu Papulta myös meille molemmille tommoset polvipaikat, mutta vaan mustina. Ajatuksena on se, että jonain päivänä voidaan samistella ja pukea samanlaiset housut koko porukalle :D Meille tilattiin myös tunikat legginsien kanssa. Mulle Noshilta tunika ja Sinille löytyi Blaalta pidemmänmallinen huppari. Periaatteessa farkuille sais alkaa sanomaan jo heipat, sillä nää legginsit on kyllä niin parhaat päällä, että farkut jää heti kakkoseksi.
Näitä leggareita ja sopivia yläosia tarvitaan vaan vielä muutamat lisää :D
Alekille ehdottomat lemppari asukokonaisuudet on keltaiset polvipaikkalegginsit ja joko Melli ecodesignin iltahetki satumaassa -body tai Vimman mystical flowers -body!


Ens viikonloppuna on taas lapsimessut, joihin tänäkin vuonna ollaan menossa! Vihdoin ja viimein mukana on myös oma lapsi <3 

Metsolaa päällä :)

-Annina

Sylivauva 2kk


Alek on jo kahden kuukauden ikäinen! Meillä hymyillään jo päivittäin ja tutkaillaan kovasti ympärillä tapahtuvia asioita. Värikkäät esineet ja telkkarin värit on tosi kivoja juttuja myös!
Leikkimatolla viihdytään hyvin, varsinkin nyt kun lelut on vähän alkanut kiinnostamaan ja käsillä ylettyy niitä heiluttelemaan ja kilisyttämään. Sitteri on ollut totaalinen pelastus arjessa, kun pojan voi laittaa siihen ja hän siinä jopa viihtyykin hetken yksinään. Saa itse sitten kädet vapaaksi vaikka syömistä varten :D Sylissä Alek viihtyisi vaikka koko päivän, mutta ehdottomasti pystyasennossa! Hän ei mitenkään suostu köllöttelemään vaaka-asennossa, ellei hän ala nukkumaan. Hän ei selvästikään koe olevansa niin vauva enää :D Päikkäreitä Alek nukkuu kyllä, mutta paremmat unet on tietysti sylissä, kun omassa sängyssä tai missään muualla.. Usein Alek nukahtaa syliin, mutta kun sylistä yrität laskea hänet omaan sänkyyn, tulee itku. Ai miten niin sylivauva!? :D  

Ostettiin Ergobabyn kantoreppu helpottamaan kantamista ja ajateltiin, että siinä voi pieni sitten vaikka nukkuakin hetken aikaa ja itse saa kädet vapaaksi. Nyt se kuitenkin lojuu nurkassa käyttämättömänä. Turhauduttiin, kun ei mitenkään saatu poikaa siihen asettumaan hyvin. Yritettiin ja yritettiin, katsottiin ohjevideotakin, muttei onnistunut. Se siinä mukana tullut vauvatuki on tosi hankala ja kun vauvan pisti reppuun, ei se tukenut päätä ollenkaan tarpeeksi.. 
Pari viikkoa sitten käytiin ostamassa kantoliina. Ajateltiin sen olevan helpompi ja ehkä parempi näin pienelle. Meillä on trikoinen kantoliina ja selvitettiin, että siihen toimivin ja oikeestaan ainoa hyvä sidonta on nimeltään kietaisuristi 2. Youtubesta katsottiin sidontaohjeita tähänkin ja alettiin opettelemaan. Ensin ilman vauvaa ja sitten vauvan kanssa, kun sidonta alkoi sujumaan. Lopputulos oli tässäkin kokeilussa se, ettei saatu Alekia kunnolliseen asentoon liinassa. Me ei vaan osata. Liina jäi kokoajan liian löysälle tai sitten liian tiukalle, eikä asento pojalla ollut ollenkaan sellainen, kun kuuluisi olla.. Ajateltiin ottaa yhteyttä lähimpään kantotukihenkilöön ja pyytää häntä ihan henkilökohtaisesti opastamaan, miten liina kuuluu sitoa. Jospa sitten saataisi vihdoin liina tai kantoreppu käyttöön asti.. Kädet, hartiat ja selkä kiittäisi :D

-Annina


sunnuntai 2. huhtikuuta 2017

Voihan vatsavaivat!

Parin viikon verran on Alek ollut tosi itkuinen ja vatsa selvästi vaivaa toista. Päivät sujuu vähän paremmin, mutta iltaa kohden vaivat pahenee ja itkun alettua voi mennä pitkäkin aika, kunnes pojan saa rauhoiteltua. Pojan rauhoittelussa Sini on muuten ihan superhyvä! <3
Usein mahavaivat alkaa ruokailun jälkeen, mutta myös ennen ruokaakin niitä ilmenee..  Vajaa kaksi viikkoa sitten Alek sai ensimmäisen rota -rokotteen, joten myös se saattaa aiheuttaa ilma- ja vatsavaivoja. Yhtenä iltana Alek piereskeli tosi paljon ja kun ilmaa tuli ulos, itku yltyi vain eikä meinannut helpottaa ollenkaan. Ostettiin Disflatylia, kun sitä ei ihan joka ruokailun yhteydessä tarvi antaa, toisin kun sitä Cuplatonia. Ainakin nyt vaikuttaa siltä, että lääke auttaisi hieman :)
Refluksin takia käytetään myös Gavisconia, niin maidon nousemisen ei pitäisi tuntua inhottavalta.
Itkua aiheuttaa nykyään myös ruokailut. Alek alkaa ensin normaalisti syömään ja syö hetken, kunnes ihan yhtäkkiä alkaakin itkemään.. Vaihdetaan asentoa sylissä ja tarjotaan taas pulloa. Voi olla että alkaa taas syömään tai sitten ei kertakaikkisesti syö, huutaa vaan eikä silloin edes huoli pulloa. Nostan pojan olalle ja kokeilen saada röyhtäytettyä. Kokeilen taas pulloa. Syö hetken taas ja sitten alkaa itku. Usein sitten luovutan pojan suosiolla Sinille, kun en viitsi huudattaakaan turhaan toista.. Sini saa usein Alekin syömään, mutta välillä huuto jatkuu syöttäjän vaihdosta huolimatta. Näissä tilanteissa tosin itkun syynä voi olla väsymyskin.
Korvikkeena meillä on käytössä Nan 1 h.a. Tähän asti se on ollut ihan hyvä, mutta nyt kun näitä vatsavaivoja on ilmennyt, ollaan mietitty korvikkeen vaihtoakin. Pelottaa vaan alkaa merkkiä vaihtamaan, jos se ei autakaan vaan jopa sattuisi pahentamaan oireita.. Vaan eihän sitä tiedä, kun kokeilemalla.

On ollut näitä huonompia päiviä, mutta niiden sekaan on mahtunut myös paljon hyviäkin hetkiä ja päiviä! Hyvinä päivinä meillä hymyillään paljon, jokellellaan ja ihmetellään ympärillä tapahtuvia asioita ja esineitä. Ensimmäinen hymy saatiin nähdä viiden viikon ikäisenä, juuri ennen ristiäisiä! :)
Niin ihana seurata, miten Alek kehittyy viikko viikolta ja oppii pikkuhiljaa uusia asioita.
Päätä kannatellaan jo hienosti, vaikka hieman huteraa se vielä onkin. Vatsallaan Alek ei tykkää yhtään olla, kyllästyy heti pään kannatteluun ja sitten tulee harmitus :D Sylissä viihtyy parhaiten pystyssä olalla tai rintaa vasten. Silloin kyllä heiluttelee päätään joka suuntaan ja saakin olla tarkkana pään tukemisen kanssa. Kädet on nyt löydetty ja niillä sohitaan myös paljon! Nyrkit menee helposti myös suuhun, se on huomattu :D Ruokailun yhteydessä on niin huvittavaa ja myös hellyyttävää, miten Alek ottaa kiinni meidän sormista, samalla kun syö. Just tänään hän otti mun pikkurillistä kiinni ja ihan jopa puristikin hieman <3

Tänään on käyty Keravalla markkinoilla! Meiltä keskustaan on vajaat 2km, joten kävellen oltiin liikkeellä. Löydettiin Alekille loppukevääksi aivan ihanat ja vielä käsintehdyt töppöset, joiden vuori on pehmeää lampaankarvaa. Nyt ei pitäisi pienet jalat palella vaunuissa! Kesäksi ostettiin pojalle ihan ikioma mustikkapipo, mistä oon haaveillut jo pitkään. Mulla ja Sinillä on kummallakin ollut pienenä mansikkapipot, joten olihan sellainen nyt saatava myös omalle pojallekin :) Lisäksi ostettiin mehua, kun noi kaupan valmismehut ei oikein enää puhuttele. Oli kiva reissu, markkinat on aina niin kivoja!



- Annina