Täällä ollaan!

Vaikka meistä ei ole kuulunut mitään pitkään, pitkään aikaan, olen silti satunnaisesti käynyt blogia katselemassa ja toisten blogikuulumisia lukemassa.. Nyt päätin ottaa itseä niskasta kiinni ja herätellä tätäkin blogia taas henkiin.

Viimeisin päivitys oli siihen aikaan, kun odoteltiin raskaustestin tulosta ja sitten alkoikin täysi hiljaisuus. Kukin varmaan siitä hiljaisuudesta pystyikin päättelemään, että testitulos oli jälleen negatiivinen. Meidän yrityskerrat loppui siihen hetkeen, siihen tyhjään tikkuun, mikä tehtiin. Meillä ei ollut rahallisesti mahdollista jatkaa hoitoja ja se tilanne meillä on edelleen hoitojen suhteen. Haaveillaan kyllä sisaruksesta, mutta toistaiseksi se saa olla haaveena vaan. Alek voi hyvin ja hänestä on kasvanut reipas päiväkotilainen! Alek on iloinen ja touhukas poika, joka osaa ottaa myös toiset huomioon. Päiväkodissa poika viihtyy erinomaisen hyvin ja samassa ryhmässä on Alekilla monta hyvää kaveria, joista hän kotona puhuu tosi paljon! Päiväkodissa viihtyy kuulema hyvin kotileikeissä ja torstaisin jumppa on parasta! Myös vesileikkihuone taitaa olla aika kova juttu :) Kotona taas kaikki piuhat ja laturit, sekä meidän vanhat puhelimet on ehdottomia lemppareita ja niillä leikkii mieluiten! Myös lukot ja avaimet kiinnostaa! :D Välillä toki niillä varsinaisillakin leluilla leikitään, mutta pääasiassa näillä edellä mainituilla jutuilla touhuaa. Alek onkin itse todennut, että hänestä tulee insinööri :D Mistä lie koko sanan oppinut.. No, jännityksellä katotaan, mikä alkaa vanhemmiten kiinnostamaan tätä jäbää!

Me ollaan ilmoitettu Alek semmoiseen salibandyryhmään, mihin lapsi osallistuu ensin vanhemman kanssa ja sitten myöhemmin (4v) itsenäisesti. 

Toki vielä tässä vaiheessa se harrastus on vaan semmoista yhdessä tekemistä ja kokeilua, mutta se riittää hyvin ja pääasia, että olisi kivaa! 

Laittelen vähän kuviakin, kunhan päiväkotikuvat saadaan tilailtua, ne on niin onnistuneet! 

-Annina 

Kaksi viikkoa

Maanantaina oli punktio ja kaikenkaikkiaan viisi munasolua saatiin kerättyä. Meillä kävi pieni vahinko edellisenä lauantaina, kun lähes puolet Pregnylistä valui ruiskusta pöydälle, eikä Sini sitten saanut koko annosta pistettyä. Pelättiin, että peli oli menetetty ja tämän takia ei punktiota voitaisi tehdä maanantaina. Sormet ja varpaat ristissä mentiin klinikalle, selitettiin tapahtunut ja toivottiin parasta. Sinille laitettiin kanyyli ja sitten odoteltiin toimenpiteen aloitusta. Mä lähdin Alekin kanssa pois toimenpiteen ajaksi, kun eihän toi poika olis jaksanut odottaa. Ehdittiin käydä Finlaysonin liikkeessä, kun sitten Sini jo laittoikin viestiä, että homma on ohi ja puolen tunnin päästä saa jo lähteä klinikalta. Ensimmäinen ajatus oli, jes se onnistui! Palasin Alekin kanssa klinikalle ja sitten melkeinpä heti Sini jo tulikin huoneesta. Seuraavana päivänä (tiistaina) hoitaja soitti ja kertoi, että vain yksi munasolu oli hedelmöittynyt ja että he soittavat, jos sille jotain tapahtuu. Päivät ennen alkionsiirtoa oli yhtä tuskaa, kun mielessä pyöri vaan pelko ainoan hedelmöittyneen munasolun menettämisestä. Joka kerta, kun töissä ollessa vilkaisin puhelinta toivoin, ettei Siniltä olis tullut huonoja uutisia. Huonoja uutisia ei tullut ja alkionsiirto saatiin kun saatiinkin tehtyä sovitusti torstaina. Saatiin myös kuulla, että meillä olikin ollut kaksi hedelmöittynyttä munasolua, mutta vaan toinen niistä oli kunnollinen ja hyvin kehittynyt. Toinen oli heikompi ja hitaammin kehittynyt, minkä vuoksi sitä ei voitu pakastaa.
Nyt sitten taas vaan piinaillaan ja odotellaan pari viikkoa. Raskaustesti saadaan tehdä 12.9. Niin jännittävää!!

-Annina

Meidän kesä tiivistettynä

Niin se kesä vaan tuli ja meni. Kesä oli tänä vuonna mitä mahtavin ja säät todellakin sallivat! Tosin pitkät superhelteet meinas välillä olla vähän liikaa ja vähän vähempikin olisi riittänyt. 

Mulla loma ajoittui tänä vuonna alkukesään ja viimeinen lomaviikkokin päättyi jo heinäkuun alussa. Suurimmaksi osaksi oltiin ihan vaan kotona ja aika paljon kyläiltiin myös meidän vanhempien luona. Yhdet valmistujaisetkin juhlittiin, kun Sinin siskon poika valmistui ammattiin. Kerran tuli käytyä
myös Hoplopissa, mutta aika lyhyeksi jäi se käynti, kun ei toi meidän pikkujäbä siellä kauaa jaksanut touhuta :D

Kesän yksi kohokohta oli Helsinki priden puistojuhla, johon tänä vuonna osallistuttiin ensimmäistä kertaa perheenä <3 Tunnelma oli jälleen kerran täys kymppi ja päivä oli oikein onnistunut.
Tänä kesänä tuli käytyä ensimmäisen kerran myös rannalla Alekin kanssa ja voi että, mikä vesipeto meidän pojasta kuoriutui! Alek oli niin innoissaan vedestä, ettei hän millään olisi halunnut tulla pois lämmittelemään. Hetken malttoi istua pyyhe päällä ja syödä eväitä, kunnes taas piti päästä veteen läträämään :D
Käytiin me yhtenä päivänä myös Helsingin Sealifessa. Siellä tosin paras juttu Alekin mielestä oli hiekkalaatikko, jossa kävi useamman kerran leikkimässä. Myös nappulat, joista sai painella, oli kivoja! Kalojakin katseltiin toki, mutta ei ne vielä niin kauheasti kiinnostaneet.
Merimaailman jälkeen käytiin vielä yhdessä Linnanmäen ilmaislaitteessa, mutta se ei Alekia
vakuuttanut.
Vielä olisi tarkoitus käydä Korkeasaaressa, mutta se jätettiin tarkoituksella vähän syksymmälle.
Silloin kuulema eläimet on paremmin nähtävillä :)

Meillä on ollut kaikinpuolin kiva kesä!

-Annina

Selvät suunnitelmat

Käytiin viikko sitten maanantaina klinikalla tekemässä hoitosuunnitelma ivf:ää varten. Viime inssi ei siis onnistunut. Nyt joudutaan sitten odottelemaan elokuuta, koska tästä kierrosta ei keretty nyt hoitoa tekemään. Jos menkat olisi alkanut YHDEN päivän myöhemmin, ni ois saatu nyt jo tehtyä ivf! Klinikka on siis kiinni kesäkuun viimeisestä viikosta heinäkuun toisiksi viimeiseen viikkoon, ni siksi tulee kesän ajaksi taukoa. Ei auta, kun vaan odotella.

Oltais kovasti toivottu, että ois siirretty kerralla kaksi alkiota, jotta ois edes vähän parempi mahdollisuus raskautua, mutta lääkäri ei uskalla mulle kahta alkiota siirtää, kun oon niin pienikokoinen ja kaksosraskaudessa on muutenkin aina riskinsä. Vähän harmittaa tääkin, mutta lääkäri varmasti ajattelee vaan hyvää ja niin pitääkin ajatella.

Huomenna käydään Alekin kanssa kasvukontrollissa, kun ens viikolla ravitsemusterapeutti soittelee kuulumisia ja mittoja. Maitoa ei vieläkään olla otettu mukaan ruokavalioon missään muodossa, munaa kokeiltiin, mutta se aiheuttaa kovat vatsakivut, joten kokeillaan joskus myöhemmin uudestaan. Vehnää on pikkuhiljaa otettu mukaan ja siitä en oo huomannut tulevan mitään, eli eiköhän seuraava pastaruoka tehdä normi pastaan gluteenittoman sijaan. Kauraakin meillä käytetään nyt kunnolla, eli leivässä, ruoassa, kaurajuomana ja jogurtteina. Ennen elokuuta kuitenkin pitäis nyt se maitokin testata, vaikka ei aiota sitä juottaa ollenkaan Alekille (ei itsekään käytetä maitoa) ja ruoassakin käytetään kauratuotteita.

- Sini

Kiukkupylly ja silmälääkäri

Semmoinen meille on kotiutunut. Kaikki kiukuttaa, mikään ei kelpaa ja roikutaan jalassa kiinni. Kotona olo siis on ihan tylsää Alekin mielestä. Kiukku loppuu samantien, kun astutaan ulos kotiovesta! Tai no onneks myös parveke kelpaa, koska tuolla paahteessa ei tee mieli oleskella yhtään enempään mitä on pakko, vaikkakin parveke kyllä myös on kunnon sauna päivisin. Ollaan välillä myös käyty avoimessa päiväkodissa leikkimässä, siellä Alek menee niin reippaasti, eikä paljoo katsele missä mä oon. Ihmettelen sitä, ettei siellä itku tuu yhtään niin herkästi mitä kotona. Kädestä viety lelu ei aiheuta sen suurempaa reaktiota, kun ihmettelyä, samoin jos joku tönäisee Alekia. Ulkoilu myös on ihan parasta ja siellä Alek jaksaa touhuta. Mua vaan pelottaa kauheesti, että Alek palaa! Miten porukka uskaltaa näin pieniä pitää tuolla auringossa t-paidoissa ja shortseissa? Vaikka tietty fysikaalista aurinkorasvaa käytetään, mutta silti.. Tähän asti ollaankin oltu pitkissä vaatteissa ulkona, mutta onhan ne todella kuumat, kun Alek vielä on niin kova hikoilemaan. Kai jossain vaiheessa sitä uskaltaa antaa ton jätkän mennä hetkiä t-paidassakin, onhan tässä kesää jäljellä :D

Koska me nyt ei olla oltu vielä tänä vuonna tarpeeksi huolissaan Alekista ni sitten vielä tämmönen. Ehkä reilu kuukausi sitten huomasin Alekin vasemmassa silmässä oudon vaalean kohdan, tietysti tässä ollaan käyty mielessä läpi kaikki kauheimmat kuvitelmat. Eilen vihdoin päästiin lääkäriin sen osalta. Onneksi kaikki kuitenkin näytti oikein hyvältä silmissä, eikä lääkäri ollut yhtään huolissaan tosta. Silmissä oli lievää hyperopia, eli taittovikaa, mutta ei senkään puolesta oo hätää. Koska mulla on pienenä ollut todella paha karsastus, jota on hoidettu lappuhoidolla ja sain rillitkin tosi pienenä, on myös riski Alekilla tähän samaan, joten silmälääkäri suositteli palaamaan vuoden parin päästä uusinta tarkastukseen.


- Sini

Pika päivitys

Sain eilen aamulla puhelun klinikalta, meidän oljet oli löytynyt ja saapunut klinikalle! Multa kysyttiin haluanko tulla tänään ultraan, kun nyt kerettäis tässäkin kierrossa yrittämään. Tottakai halusin, niinpä tänään käytiin ultrassa ja sovittiin perjantaille inssi, jonka jälkeen pistetään pregnyl. Muuten hyvin todennäköisesti ovis ois mennyt viikonlopulle ja sitähän me ei haluta. Kysyttiin tällä käynnillä lääkäriltä myös sitä siirtymistä ivf hoitoihin ja se kuulema onnistuu, jos tää inssi ei nyt tuota toivottua tulosta. Huh, nyt on selvät suunnitelmat jatkon kannalta, vaikka tietysti toivotaan, ettei niitä tarvita.

- Sini

Kontrollikäynti lastenklinikalla

Tänään käytiin taas kontrollikäynnillä Alekia hoitaneen gastroenterologin vastaanotolla. Ennen lääkäriä käytiin terveydenhoitajan luona punnituksessa. Kuten arvata saattoi, saatiin vähän sanomista Alekin vähäisestä painonnoususta.. Viime käynnistä on aikaa reilu kuukausi ja painoa oli tullut lisää vaan vähän päälle sata grammaa ja pituutta sentti. Hassuahan tässä on tosiaan se, että Alek kuitenkin syö ihan mielettömiä määriä ruokaa ja hyvällä ruokahalulla, silti painoa ei vaan kerry. Toki Alek on kokoajan liikkeessä, joten jo se kuluttaa pojasta energiaa hirveesti ja voisi selittää hitaan painonnousun. Gastroenterologin ja ravitsemusterapeutin kanssa juteltiin tästä ruokavaliosta ja kerrottiin, miten kauran mukaan ottaminen ruokavalioon aiheutti Alekille vaan itkuisuutta ja ilmavaivoja, sekä kakan koostumuksen muuttumisen löysemmäksi..
Tän takia ei uskallettu sitä sitten antaa pojalle ollenkaan, ettei vaan taas mene pahemmaksi. Lääkärin mukaan nää meidän kuvailemat oireet on kuitenkin ihan normaalin kuuloisia ja kuuluvat asiaan, kun viljoja yhtäkkiä tuleekin elimistöön ja suoliston bakteerikanta muuttu. Hän kehotti meitä vaan jatkamaan kauran käyttöä pikkuhiljaa ja antamaan pieniä määriä kerrallaan. Tästä eteenpäin ei Alekilla enää ole mitään vältettäviä ruoka-aineita, vaan saadaan ottaa käyttöön taas viljat, maitotuotteet ja kananmuna. Tietenkään kaikkea ei voi heti aloittaa, vaan ainesosa kerrallaan ja pienissä määrissä nämäkin, jotta elimistö tottuu niihin ja nähdään, jos jokin ruoka-aine sattuisi aiheuttamaan allergiaa tai muuta oiretta. Kyllähän se helpottaa, kun ei mitään erityisruokavaliota enää ole, mutta se myös pelottaa paljon. Mitä jos vaikka maito tai viljat aiheuttaisikin taas ripulin ja koko tauti tai mikä ikinä se olikaan, uusiutuisi taas.. Just kun kaikki olis hyvin, kaikki alkaisikin alusta. Tätä me pelätään ihan todella paljon just nyt, vaikka voi myös olla (toivottavasti!), että mitään ei tapahdu kuitenkaan.
Joka tapauksessa kesäkuun puoleen väliin mennessä pitäisi olla poikaa totutettu jo normaaliin, monipuoliseen ruokavalioon, koska silloin ravitsemusterapeutti aikoi meille soittaa ja kysyä kuulumisia tän asian suhteen..
Hyvin selväksi myös tuli, että mitään diagnoosia me ei tälle koko tapahtumalle saada (ellei nyt joku ruoka-aine sitä selvästi näiden kokeilujen aikana taas aiheuta) Kuulema vastaavia potilaita tulee 1-2 vuodessa ja suurin osa potilaista on tän tapahtuman jälkeen sietänyt ihan normaalia ruokavaliota ilman ongelmia.
Näillä näkymin elokuussa on taas tähystys, jossa tarkastetaan suoliston kunto, kun ruokavalio on palautunut normaaliksi. Alek oli niin reipas koko reissun ajan, onhan se kiva välillä päästä leikkimään muilla leluilla, kun vaan omilla :D

- Annina